090215 | TBM – Ystävänpäivä joka päivä

Näin ystävänpäivän lähestyessä sitä aina tajuaa, miten mulla on käyny ihan järjetön tuuri, ja ympärille on kasautunut huikean hienoja tyyppejä. Kaikkien kamujen kans ei nähä likimainkaan joka viikko (tai edes kuukausi!), mutta silti tiietään kumminkin päin, että olemassa ja ajatuksissa ollaan.

Kokkolaan muuton myötä väite siitä, että aikuisena on vaikea saada uusia ystäviä,  on onneksi osoittautunut ihan paskapuheeksi. Ois muuten meikänkin elämä uudessa kotikaupungissa melko nihkeää,  jos lähimmät ystävät löytyis 80 kilometrin päästä.

Samoissa ajatuksissa oon ollu näköjään neljä vuotta sitteki, kas näin:

Ystävänpäivä joka päivä

Ystävänpäivä oli ja meni, mutta kuten eräässä kiertoviestissä todettiin: Ystävä on ystävä joka päivä -ilman postikulujakin. Todellinen ystävähän on vähän kuin paranneltu versio perheenjäsenestä, tuntee sinut pohjamutia myöten ja siitäkin huolimatta haluaa pysyä elämässäsi – ja vieläpä täysin vapaaehtoisesti! Ystävyys on ainakin minun mielestäni paljon enemmän kuin se joutava ja kimaltava krääsä, josta kauppojen hyllyt helmikuun alkupuolella täyttyvät. Se on enemmänkin pieniä tekoja, ymmärrystä ja ihania yhdessä vietettyjä hetkiä.

Sydämenkuvilla kuorrutettua mukia paremmin ystävyydestä kertookin yksinäiseen iltaan lähetetty simppeli tekstiviesti “Miten sulla menee? Oot ollu ajatuksissa.” Ja vaikka suklaasta tykkäänkin, niin mieluummin vaihdan vaikka kaikki maailman suklaarasiat kesken työpäivän sähköpostiin kilahtaviin viesteihin, joissa ihana ystävä muistaa kysyä kuulumisiani ja huolehtia jaksamisestani.  Olenkin vakaasti sitä mieltä, että pitsisten sydänpehmolelujen sijaan niille oikeille ystäville pitäisi vähintään kerran vuodessa antaa palkinnoksi ja kiitokseksi mitali, pokaali ja ruskea kirjekuori!

Tuskin kukaan odottaa ystäviltään varsinaisia ratkaisuja kulloinkin käsillä oleviin ongelmiin. Mutta jo tieto siitä, että kännykän kantaman päässä on toinen ihminen, joka on oikeasti kiinnostunut siitä mitä sinulle kuuluu, tuntuu hyvälle. Yhteydenpitovälineitä ja -kanavia on nykyään vaikka muille jakaa, mutta silti yhteydenpito erityisesti edempänä asuvien ystävien kanssa saattaa aika ajoin kangerrella. Todellisen ystävän tunnistaa muuten siitäkin, että pitkänkin hiljaisen kauden jälkeen juttu voi jatkua samasta pisteestä mihin se viimeksi tavatessa jäi.

Omat ystäväni ovat onnekseni läsnä ja tavoitettavissa jokainen päivä, vaikka en muistakaan heitä siitä tarpeeksi usein kiittää. Ystävänpäivän tärkein tehtävä taitaakin olla se, että me huonomuistisimmatkin ymmärrämme silloin kertoa ympärillä oleville ihmisille, miten tärkeitä he oikeastaan ovatkaan. Tosiystävien rooli korostuu entisestään silloin, kun elämä oikein kunnolla moukaroi. Muutkin ovat varmasti huomanneet, että kun kyyti on riittävän kuoppaista, mukana jaksavat roikkua vain ne sitkeimmät – ja parhaimmat. Kiitos siitä, kamut!

(julkaistu Kaupunkilehti Vieskalaisessa 17.2.2011)

Pus!😍

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s