160215 | TBM – Kravatti sivuun ja säbään!

Melkeinpä siitä saakka, kun kamppeeni ja koirani Kokkolaan kannoin, on torstai-iltoihin kuulunut kiinteästi parin tunnin höntsäily säbän merkeissä. Työyhteistöstä kasaan raavittu sählyporukka sai yhden punaviininhuuruisen pikkujoulun seurauksena nimen White Elephants, ja tuota nimeä olemme koittaneet ylpeydellä kantaa.

Tähän mennessä norsulauma on osallistunut vasta yhteen turnaukseen ja saanut järjestettyä vain yhden saunaillan…. Mutta lisää on tulossa!

Kravatti sivuun ja säbään!

Työporukkamme sählyilta on pikkuhiljaa kivunnut yhdeksi arkiviikkoni kohokohdista. Tai itse asiassa me kyllä puhumme säbästä, ihan vaan siksi, että se kuulostaa ammattimaisemmalta ja kovemmalta toiminnalta kuin joku satunnainen sählääminen. Ja kovaa meno paikoitellen onkin. Voin nimittäin kokemuksesta kertoa, että rauhallisempikin virkamies muuttuu kuulkaas ihan toiseksi ihmiseksi, kun puku vaihtuu t-paitaan ja salkku sählymailaan.

Olipa sitten päällikkö tai ihan perusduunari, säbävuorolla kaikki saavat samanlaisen kohtelun, eikä pelin tiimellyksessä muutenkaan ehditä titteleitä tuijottelemaan. Monenlaisia työporukan yhteisiä harrastuksia ja ajanviettotapoja on tullut vuosien saatossa kokeiltua eri työpaikoissa, mutta tämä säännöllinen urheiluhetki pienellä porukalla on kyllä mielestäni yksi parhaista tavoista tutustua uusiin työkavereihin. Kinkkisimmissäkin työasioissa on helpompi rimpauttaa tyypille, jonka kanssa on sählyn merkeissä heitellyt yläviitosia kuin naamatutulle, jonka kanssa ei ole tullut poristua muuta kuin ilmoista.

Oma säbäkäyttäytymiseni ei valitettavasti juurikaan eroa arkipäivän Arjasta. Sählyvuorollakin eläydyn ehkä hieman liikaa, ja huutelen vaihtopenkiltä asiattomia kommentteja vastustajille melkein yhtä paljon kuin kannustuksia omalle joukkueelleni. Ärräpäät ovat kentälläkin harmittavan löysässä, ja jokaista epäonnistunutta laukausta ja väärään paikkaan eksyvää syöttöä saattelee vähintään yksi voimasana. Toisaalta myös ilakoin onnistumisista kuin pieni lapsi, ja onnekkaintakin räkämaalia juhlin vähintään yhdellä kiljaisulla.

Tiukkoihin matseihin kuuluu tietysti oleellisena osana jälkipelit. Torstai-illan pelien jälkeen suunsoitto alkaa heti perjantaina, kun työpaikan oven saa kiskottua auki. Tappiolle jääneille irvaillaan, lopputuloksia muistellaan isoon ääneen ja ruoditaan kentällä kulloinkin loistaneet pelaajat, hyvässä hengessä tietenkin. Ja tiedättekö mikä työporukkamme säbävuorolla on ihan parasta? Vaikka työpaikalla puhutaankin usein säbäjutuista, säbävuorolla ei koskaan puhuta työjutuista.

(Julkaistu Sanomalehti Kalajokilaaksossa 17.11.2012)

Norsulauman tämänhetkinen kisakunto punnitaan keskiviikkona leikkimielisessä turnauksessa. Niin leikkimielisessä, että kisapaikalta taidettiin viimeksikin lähteä kotia kohti häntä koipien välissä pettymystä nieleskellen ja kyyneleet poskilla valuen.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s