Samperin sokeri

Ajattelin, että herkuton ja sokeriton syyskuu voisi olla paitsi hauska kokeilu, myös helppo tapa siistiä kesän aikana ihan lapasesta lähtenyttä syöpöttelyä. Nyt kun eka viikko alkaa olla paketissa, niin voin kertoa, että en oo ikinä ollut yhtä väärässä. Tämä ei ole kumpaakaan, ei hauskaa eikä helppoa. Lisättyä sokeria on joka paikassa!

Olen koittanut välttää ruokia, joiden ainesosaluettelossa sanotaan selvästi sokeri, mutta osa sokereista on naamioitunut eväisiin eri nimellä. Glukoosi, dekstroosi, fruktoosi… Mitä näistä tulisi välttää, ja mitä voisi edes semi-hyvällä omatunnolla syödä? Eilen en saanut unta, ja upposin huomaamattani todella syvälle sokeriviidakkoon. Toiset esimerkiksi väittävät, että hedelmäsokeri on ihmiselle hyväksi, ja toiset tutkimukset sanovat, että se rasittaa sisäelimiä enemmän kuin alkoholi. Osa vannoo Stevian nimeen, ja osa pitää sitä turhana keinotekoisena makeuttajana.

Sen lisäksi, että sokeriin kompastuu jatkuvasti hereillä ollessaan, on se pirulainen tunkeutunut myös meikäläisen uniin. Toissayönä näin unta, että oli pääsiäinen, ja veljenlapset olivat trulleina keränneet suuren karkkisaaliin… Jonka Arja-täti sitten söi.

Loppukaneettina voisi todeta, että on tämä saatana työmaa. Lisättyä sokeria yllätyksekseni sisältävien ruokien listalle ovat päässeet jo pelimakkara (nyyh), sinappi, keittokinkku, viikonloppuaamupalan kruununa olleet pavut tomaattisoossissa, pähkinäsekoitus ja mysli. Sokerittomien ja luvallisten ruoka-aineiden lista sen sijaan on huomattavasti lyhyempi. Tällä hetkellä sallittujen aineiden listalta paikkansa ovat varmuudella lunastaneet vain kraanavesi, kantokyläläinen luomuporkkana, kävyt ja pienet kivet.

Hyvää syyskuuta mulle!

Advertisements