040215 | Kuvaterveisiä kuntosalilta

Kirjoittelin aiemmin, että ainakin nyt kuukauden ajan treenitukikohtanani toimii Kokkolan legendaarisen Urheilutalon kuntosali. Tuolloin mainitsin parilla rivillä seinien lappusumasta, joihin väkisinkin huomio treenatessa kiinnittyy. Näiden lappusten perään ovat monet muiden salien asiakkaat uteliaina kyselleet, ja teitä ilahduttaakseni ja sivistääkseni otinkin osasta lappuja kuvan yksi ilta, kun kyykkääminen ei oikein maistunut. Osa lapuista löytyy seinältä n. kuutena kappaleena, enkä ihan jokaisesta kopiosta kehdannut kuvaa ottaa.

Näitä kuvia kun katselin, niin tuli mieleen bisnesidea… Kokkolahan on täynnä kuntosaleja, mutta yksikään saleista ei ole profiloitunut pelkästään maastavedon puolestapuhujaksi ja Urheilutalollakin tuo kuningasliike on ihan lapsipuolen asemassa. Kun ens lauantaina voitetaan Ronin ja Hellun kanssa lotosta, niin perustan uuden salin. Nimikin on jo valmiina – “Maastaveto tässä”.

    urkkatalo2  urkkatalo

Eilisillan saavutuksiin kuului kolmen tunnin päiväunien lisäksi pyykkääminen, joten tänään voin kerrankin mennä hyvällä omatunnolla salille.

Puhtailla trikoilla.

300115 | Hapottaa

Huh huh mikä viikko.

Jos olisin ehtinyt tällä viikolla tilittämään tänne, olisin halunnut haukkua VR:n, ihmiset, lumisateet, talven, pimeyden, pakkasen, universumin, helvetinmoisen kiireen, aikataulut, työt, ihmiset, maailman, tyhmät salillakävijät, deodorantista kieltäytyvät ihmiset, isoon ääneen maiskuttavat ja kahvia hörppivät ihmiset, ruuan, laihduttamisen, lihomisen, miehet, naiset, elämän epäreiluuden ja täyteen buukatut parturit.

Jos olisin ehtinyt, olisin saattanut myös kirjoittaa hyviä juttuja ihmisistä, lumisateista, talvesta, töistä, salillakävijöistä, miehistä, naisista, elämän ihananuudesta ja hyvästä ruuasta.

Perjantai-iltapäivän kunniaksi pitäisi löytää vielä yksi vaihde, ja koittaa yhdessä illassa tehdä kaikki jutut, jotka viikolla jäivät tekemättä. Ja myös jollain mystisellä tavalla laihduttaa sen verran, että saan kimmeltävän makkarankuoren, jota juhlamekoksikin kutsutaan, huomenna päälle ilman vaseliinipurkkia ja kuumailmapuhallinta…. Ideoita?

150115 | Old schoolia

Kävin ensimmäisen kerran tälle vuodelle kuntosalilla. Kuten aiemmin totesin, kolmella toimivalla raajalla ei kannata lähteä hienoille ja kalliille crossfit-saleille pilaamaan muidenkin ohjattuja treenihetkiä. Niinpä suuntasin kulkuni testosteronia ja neuvostoaikaista tunnelmaa tihkuvalle Urheilutalolle.

Niille, joiden sivistyksessä on Kokkolan Urheilutalon kuntosalin kokoinen aukko, kerrottakoon muutama seikka. Ensinnäkin, treeniin kannattaa varata runsaasti aikaa, että ehdit varmasti lukea kaikki ohjekyltit. Seiniin teipattuja aanelosia on siroteltu ympäri salia vähintään yhtäpaljon kuin eriparisia levypainoja. Luin niin huolellisesti kaikki ukaasit, että siinäkin vaiheessa kun kuolaan rinnuksilleni enkä muista enää omaa nimeäni, muistan edelleen että punaisella teipillä varustettuja tankoja ei saa käyttää maastavetoon. Maastavetoon saa käyttää vain keltaisella teipillä varustettua tankoa.

Vaikka suuri osa laitteista ja salillakävijöistä on peruja Urheilutalon rakentamisvuodelta, yritystä kuitenkin on. Uusi laajennettu osio valmistui äskettäin ja toi mukanaan puhdasta maalipintaa ja muutaman räkinpalasen. Määrärahat taisivat loppua kuitenkin hieman ennen aikojaan, sillä lattia on ilmeisesti rakennettu paperista. Uudella osiolla ei nimittäin saa tehdä esimerkiksi maastavetoa, kun lattia ei sitä kuulemma kestäisi. Tämäkin fakta kerrottiin vähintään neljällä paperilapulla. Per seinä.

Onhan se toki mukava, että on luettavaa, varsinkin kun menin treenailemaan reippaana tyttösenä yksin. Näin sain kuitenkin onnekseni nauttia miehisestä ilmapiiristä koko rahalla – voimailijasetien kanssa jutustelun lisäksi autenttista tunnelmaa loi peräkamarin paksuhko ilma, sillä ilmastointi ei juuri tällä kertaa toiminut.

Pienellä laitolla ja ehostamisella salissa olisi potentiaalia parempaankin, vaikka toki yllättävän monipuolisia aktiviteetteja on tarjolla nytkin. Laskin esimerkiksi vatsalihaksia runtatessani, että yhdessä loisteputkivalossa oli 17 kuollutta kärpästä. Pitää muistaa ensi kerralla tarkistaa, onko määrä kasvanut. Niin, tästä rutkutuksesta huolimatta seuraava kertakin on tosiaan tulossa – Kantokylän kasvatti kun ei pienestä paskanhajusta säikähdä.

image

Tyttärentyttärestään huolestunut mummuni on muuten toisinaan ihmetellyt, miksei sitä vävykokelasta löydy kuntosalilta. Noh, mummu, jos “Urheilutalo” ei riitä vastaukseksi, ehkä mun treeni-ilme selittää loput.

090115 | Friday and I’m still fat

Meikäläinen ei ollut ensimmäisten joukossa siinä jonossa, missä kärsivällisyyttä jaettiin. Olin melko varmasti sen jonon viimeinen tai saattoipa käydä niinkin, että olin kokonaan eri jonossa – ja peilikuvasta päätellen veikkaan että siihen liittyi jotenkin ruoka.

Mielestäni olisi vain kohtuullista, jos pelkästään siitä “nyt minä laihdutan” -päätöksestä vaaka nytkähtäisi automaattisesti pari kiloa alaspäin. Olen nyt  vetänyt  tiukempaa linjaa evästys- ja urheilupuolella jo kolme päivää, eikä näkyviä muutoksia vieläkään ole havaittavissa.

Mikäs olisikaan motivaatiolle ja päättäväisyydelle sopivampi hetki ruveta horjumaan kuin perjantai-iltapäivä?

wine

Onpahan maanantaina taas mistä laihduttaa!

020115 | Kilipapyörän penkiksi

Meijän isukki sannoo monesti oikein laihoista ihimisistä, että sillähän on naama niinku kilipapyörän penkki. Siinä on mun tavoite tämän vuojen varalle. Lainasin eilen pienen ystäväni Leevin piirtotaulua, ja suunnittelin jo tästä tulevasta, huikeasta muutoksestani tehtävien lehtijuttujen leiskaa.

image

Nyt tarvis ennää alottaa.