240315 | Rehellinen deitti-ilmoitus

Maajussille Morsian on tositeeveen ikisuosikkini. Esittelyjakson uusinta tuli viime viikolla ja tällä viikolla ruetaan vihdoin aukaisemaan kosioehdokkaiden kirjeitä.

Esittelyjakso oli vähän kuin ylipitkä ja surrealistinen kirje joulupukille. Kaikki olivat vailla ihanaa, nuorekasta, hauskaa, mukavaa ja muutenkin mehevää elämänkumppania… Ja tästä tulikin mieleen, että milloinhan nähdään ensimmäinen realistinen seuranhakuohjelma? Kaikki muu on taidettukin jo kokeilla – ruokatreffeistä alastomiin treffeihin. Arran rehelliset treffi-ilmoitukset -ohjelmassa korulauseet ja kaunistelu unohdettaisiin, ja ruutuun läväytettäisiin seuranhakijat sellaisena kuin he oikeasti ovat. Kun kerran kaikki ihmiset eivät oikeasti ole huumorintajuisia ja hyvännäköisiä, niin miten voi olla että jokainen kuitenkin etsii sellaista elämönkumppanikseen?

“Olen pikkuisen vittumainen ja hankala luonne, mutta osaan remontoida ja keittää potut. Etsin naista, joka kestää kiukuttelua ja on pitkämielinen. Hyvästä perseestä plussaa.”

“Suutun helposti, minulla ei ole ystäviä enkä tule toimeen sukulaisteni kanssa, mutta oon ihan kivannäkönen, osaan tehdä ruskean kastikkeen ja tykkään siivoamisesta. Etsin yhtä kanttista miestä, joka haluaa lapsia ja elättää perheensä.”

“Oon susiruma, mutta tykkään lapsista ja oon helvetin hauska. Etsin likinäköistä naista, joka osaa nauraa oikeissa kohdissa ja silittää kauluspaidat.”

Ois mukavaa vaihtelua, vaikka ite sanonkin.

070115 | Ikisinkuksi ja sen yli

Ensitreffit alttarilla marssitti eilen ruutuihin kuusi ”ikisinkkua”, jotka nyt sitten silmät sidottuina purjehtivat avioliiton satamaan asiantuntijoiden valitsemien elämänkumppaneiden kanssa. Möreä-ääninen kertoja luotsasi alkajaisiksi tv-yleisön ohjelman perusajatuksen juurille, ja käytti ohjelman tähdistä toistuvasti termiä ikisinkku. Kun viimein oli näiden ikisinkkujen vuoro puhua, selvisi, että osa on ollut sinkkuna hurjat kahdeksan kuukautta.

Yllättävän moni näistä ikisinkuista piiloutui sinkkuutensa kanssa nirsouden taakse. Tätä nirsouttahan on tarjottu meikäläisellekin sinkkuuden syyksi matkan varrella useampaankin otteeseen, mutta en oikein tuotakaan selitystä osta. Tällä logiikallahan kaikki parisuhteessa elävät olisivat sitten tyytyneet johonkin ihan ok –tyyppiin, ja sehän on tällaiselle yksinasujalle ihan käsittämätön ajatus. Jos on ihan kiva olla itsekseenkin, niin miksi siihen pitäisi ottaa sitten vaivoikseen joku, jota ilmankin pärjää? Tämä kaikkien naistenlehtien parjaama ja sinkkunaisten pelkäämä ”tyytyminen” johonkin melko hyvään alkaa tosin kuulostaa ihan järkevältä ajatukselta, kun hetken katselee vapaiden miesten tarjontaa esimerkiksi näillä Kokkolan leveysasteilla.

Nyt kun omalla suhderintamalla on aina vaan tällä hetkellä hieman hiljaista, olen onnistunut koukuttamaan itseni Sinkkulaiva-sarjaan. Hämmentävien ihmisten lisäksi minua hihityttää ohjelman naiivi perusajatus, jonka mukaan yksi laivareissu riittäisi unelmien elämänkumppanin löytymiseen. Ei millään pahalla kaikille laivareissuille suurin toivein lähteville, mutta eiköhän noilta reissuilta saa tuliaiseksi ainoastaan krapulan, hintsusti edukkaampaa ilolientä, pari paketti Dumleja ja jos oikein hyvin käy, niin vielä lisäksi mellevän morkkiksen.

image

Tämä lähti vasemmasta nimettömästä tasan kolme vuotta sitten. Jos kahdeksan kuukautta ilman vakituista parisuhdetta tekee ikisinkuksi, niin mitähän se tämä vuosipäivä sitten tarkoittaa?